HELSINKI 25.-26.5.2019

ILMOITA JOUKKUEESI

Ilmoittautuneet
joukkueet 2019

 

  1. AC Delirium
  2. AC Nappasko
  3. Ahdin Kätyrit
  4. FC MaTo
  5. FC MaTo Seniors
  6. Hakuninmaan Limbo
  7. Heittokala Tarantella
  8. Helsinki Anglers Finland
  9. Huljuttajat
  10. Jigipäät
  11. Joukkue
  12. Kalapojat Helsinki
  13. Kalapuikot
  14. Kalapyörykät
  15. Keijukalat
  16. Kemball Pro
  17. Kimpapo
  18. Kolmipiikki
  19. Komisarion Koukut
  20. Kukku hukku
  21. Kumikalat
  22. Kuningaskalastajat
  23. Lesnan Naputtajat 1
  24. Lesnan Naputtajat 2
  25. Löysät Lahnat
  26. Mikkelin Kittaajat
  27. Och alla fiskar...
  28. Onks Se Pohjas
  29. Onnenonkijat
  30. Partahauki
  31. Piscātor
  32. Prokastajat
  33. S.A.A.P.A.S. 
  34. Saksan Maajoukkue
  35. Servants of Princess Kailash
  36. SKES Taimentiimi
  37. Sour Cream Union
  38. Species Fishing Team
  39. Symbioosin Kalakerho
  40. SYP
  41. Team Hulivilit
  42. Team Rocario
  43. Team Saka
  44. Team Salakka
  45. Team Simput
  46. Team Sormi Suussa
  47. Team Vihdin Huti
  48. Tokkopa Vaan
  49. Töt-törö
  50. Vallilan Guru&Humala 1
  51. Vastarannan kiisket

Pasuri (Blicca bjoerkna)
Blicca bjoerkna

Sve: Björkna

Eng: Silver bream, White bream

Deu: Güster

Fra: Bremè bordelièrae


Särkikaloja (cyprinidae) löytyy lähes 2 000 lajia, ja kotoisistakin vesistämme luonnonvaraisena 16 lajia. Yksi niistä on pasuri, joka tahtoo helposti sekoittua pienen lahnan kanssa. Helpoimmat ulkoiset erottavat tuntomerkit löytyvät suhteellisen suuresta silmästä sekä punertavista parillisista evistä.

Pasurin suomut ovat isommat kuin lahnan ja niitä on kylkiviivan rivissä alle 50, lahnalla yli. Nieluluiden hammastuksessa on myös selkeä ero: pasurilla on kaksi riviä, lahnalla vain yksi. Ja pasuri ei kasva kovinkaan suureksi, sen pituus on yleensä 20-25 senttiä. Suurin Suomesta saatu yksilö ei painanut edes kiloa. Siksi pasurilla ei mauttomana ja ruotoisena saaliina ole muuta kalataloudellista merkitystä kuin kissan herkkuna toimiminen.

Pasuri on eurooppalainen kala, joka ulottaa elinvetensä idässä Volgalle ja Araljärvelle asti. Suomessa täsmällistä pohjoisrajaa on vaikea asettaa, Oulujärvessä asti pasuria varmuudella tavataan, mutta varsinainen esiintymisalueen rajavyöhyke jää etelämmäksi. Pasuri viihtyy myös murtovesissä Merenkurkun tienoille asti.

Pasuri on parvikala, joka viihtyy rehevissä, lämpimissä ja rauhallisissa järvissä ja merenlahdissa sekä suurempien jokien hitaasti virtaavissa kasvullisuusrannoissa. Täysikasvuiset pasurit hakevat ravintonsa pohjasta etsien sieltä sääskien toukkia ja pieniä nilviäisiä. Myös vesikasvit, ennen muuta levät, kuuluvat pasurin ruokavalikoimaan.

Kutuaika ajoittuu kesäkuulle runsaan vesikasvillisuuden sekaan. Pasuri risteytyy helposti sorvan ja lahnan kanssa kutuajan ja -paikan sattuessa yksiin, joskaan jälkeläiset eivät enää pysty lisääntymään.

Pasurin tavoittaa talvella syvemmästä pilkkivedestä, vaikka harva sitä tosissaan tavoittelee. Onkija löytää kalan vasta vesien lämmittyä kesäkuussa. Pyyntimenetelmät ovat samanlaiset kuin lahnanpyynnissä, joskaan pasuri ei ole parvessa yhtä arka kuin serkkunsa. Syötiksi pieniin koukkuihin käytetään lehtimatoja ja taikinaa.

 

Kuva: Markku Mouru