Longinojan talkoohistoria

2011

Falkullan suoraa kunnostetaan Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Skes ry:tä pyydetään tekemään viimeistely talkookunnostuksina vuoden 2012 kesän aikana.

Taimentiimi ei järjestä purolla talkoita, aktiiviset jäsenet seuraavat ja siivoavat puroa tarkkailuretkillään. Purossa havaitaan jälleen useita merestä nousseita kutupareja. Myös pienempiä paikallisia emokaloja havaitaan kutupuuhissa kunnostetuilla soraikoilla. Aktiivijäsenet puhdistavat vuosittain ennen kutuaikaa tehdyt soraikot ja turvaavat näin omalta osin taimenten kudun onnistumisen.

2010

Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitos merkiksee t-ankkurimerkein taimenia.

 

2009

Marraskuu

Longinojanraitin rakennustyöt alkavat. Keskustelua urakoitsijan Fin-Seulan edustajan kanssa rakennustöissä huomioon otettavista asioista. Savelan puolella poistetaan vanhat rummut ja tilalle rakennetaan sillat.

Syyskuu

Talkoissa siirryttiin ensimmäisen kerran Latokartanontien yläpuolelle. Haaga Helian ja Malmin peruskoulun välistä löytyvän sillan alueelle kunnostettiin elin -ja lisääntymisaluetta noin 50m. Kiviainesta käytettiin noin 40t, materiaalin lahjoitti ja toimitti Helsingin kaupungin rakennusvirasto.

 

Heinäkuu

Viimeisteltiin Suomen ympäristökeskuksen tekemää kunnostusaluetta Kehä 1:den yläpuolella lisäämällä kiviainesta. Samalla kunnostettiin uuta elinaluetta kehä yhden yläpuolelle noin 50m. Kiviainesta siirtyi puroon noin 190t. Talkoiden kiviaineksen ja koneavun tarjosi Helsingin kaupungin rakennusvirasto.

Toukokuu

Kunnostettiin betoniputkien ylä -ja alapuolista aluetta läheiseltä työmaalta saaduilla suurilla kivillä. Kivien lisäksi Helsingin kaupungin rakennusvirasto lahjoitti talkoisiin kiviainesta sekä koneistoa aineiston paikalle saamiseksi. Pidettiin pienimuotoiset penkan tukemistalkoot kasvimaiden alueella. Tavoitteena tukea sortuvaa rantaa puuaineksella.

2008

Kunnostettiin kasvimaiden alueelle noin 100m elin -ja lisääntymisaluetta. Kiviaineksen toimitti ja kustansi Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Talkooeväät tarjosi Sea Good Oy Fort Deli.

 

2007

"Hikitalkoot" siirrettiin suurimmillaan metrin halkaisijaltaan olevia kiviä puroon. Kiviaineksen sponsoroi Sea Good Oy Fort Deli. Kunnostuksilla luotiin kasvimaiden alueelle monipuolista elin -ja lisääntymisaluetta noin 100m matkalle.

Otetaan kantaa Longinojanraitin kaavamääräyksiin.

Fiskars Oy lahjoittaa talkoovälineitä ( 11 lapiota, 5 rautakankea, 3 haravaa ja yhden kirveen) lisäksi Malmin Rautia lahjoittaa 3 rakennuskottikärryt.

2006

Tuettiin kasvimaiden alueella pahasti eroosiosta kärsivää penkkaa puuaineksella. Lisäksi luotiin lisääntymiseen soveltuvia soraikkoja kasvimaan sillan alueelle. Kivimateriaalin sponsoroi Sea Good Oy Fort Deli. Puuaines saatiin toimitettuna Helsingin kaupungin puisto-osastolta.

Uudenmaan ympäristökeskus kunnostaa koneellisesti puroa muutaman sadan metrin matkalta Kehä 1:den yläpuolelta.

2005

Talkoiden tavoitteena oli luoda lisää elin –ja lisääntymisalueita taimenille. Tässä onnistuttiinkin yli odotusten. Uusista kutupaikoista useat kelpasivat kaloille ja soraikoilla nähtiinkin syksyn pimeinä tunteina useita kutupareja.

Myös aikaisempien vuosien talkoilla kivettyjä alueita sorastettiin.

  • Talkoolaisia 18 hlö

  • Luonnonkiviä -ja soraa yhteensä tilattu n. 13t (20-500mm)

 

2004

Kiveyksillä saatiin aikaiseksi aiemmin tasaiseen virtaan suojapaikkoja ja mutkittelua.

Kunnostuksissa keskityttiin luonnon omien suisteiden vahvistamiseen. Kiveyksillä saatiin muutettua pieni virta kuohuvaksi koskeksi. Kunnostusalueen alaosissa ohjattiin virtaus korkean penkasta poispäin eroosion vaikutuksen vähentämiseksi.

  • Talkoolaisia 13 hlö

  • Luonnonkiviä tilattu n. 13t (200-500mm)

2003

Talkoissa uomaan tehtiin poikittaisia matalia penkkoja jotka pitävät kuivallakin kaudella veden korkeuden vakiona. Koskeen kaivettiin syvempiä kohtia kalojen oleskelupaikoiksi sekä tuotiin suuria kiviä kalojen suojaksi.

Vuoden 2001 sorastuksista kosken rannoille kertyneistä sorista saatiin tehtyä kosken niskalle muutaman neliön kokoinen kutusoraikko. Jyrkimpään alueenseen koskessa tehtiin "kalaväylä" jota pitkin ylemmille kutupaikoille pyrkimässä olevat emokalat pääsevät helposti kosken ohi.

Kosken alapuoliselle alueelle kammettiin rannoilta kiviä ja tehtiin puuaineksesta suisteita virran monipuolistamiseksi.

Poikasalueiksi sopivia matalia kivikkoja tehtiin uoman kavennuksen yhteydessä kymmeniä neliöitä. Eroosioista kärsiviä rantopenkkoja tuettiin kivillä sekä ohjattiin voimakkainta virtaa kivi suisteilla pois penkasta.

Kunnostettava alue sijaitsi Karviaistien ja Riihenkulman väliin jäävällä Malmin perinnemaisema alueella. Kunnostuksien tavoitteena oli saada tehtyä kaloille laajemmat ja suojaisammat elinalueet. Alueen pahin ongelma oli veden vähyys ja mataluus.

  • talkoolaisia 12 hlö

  • kiviä (200-500mm) tilattiin 3,5 kuutiota

  • talkoo ajankohta 6.9.2003

  • talkoiden tukijana toimi Alueuutiset

  • talkooalue n. 250-300m

2002

Talkoiden tavoite oli saada taimenille sopivia kutusoraikkoja tehtyä sopiville virtapaikoille. Ennen sorastuksia kammettiin rannoilta useita kuutioita kivä. Ennestään peratusta uomasta saatiin tehtyä monipuolinen, suojaisa elinalue paikallisille emokaloille ja poikasille.

Kutualustoiksi sopivia soraikkoja saatiin tehtyä kymmeniä neliöitä. Riista- ja kalataloiden tutkimuslaitoksen tutkijat olivat havainneet kuturetkellään uusilla soraikoilla lukuisia kutupareja. Kyseisen alueen ongelmana on eroosio, heti Latokartanontien ali tultaessa nousee vasen ranta jyrkästi yl–s ja on multaa/savea.

  • talkoolaisia 12 hlö

  • soraa 13t (12-28mm)

  • talkoo ajankohta 2002

  • talkoiden tukijana toimi Alueuutiset

  • talkooalue n. 150m

2001

Longinojan historian ensimmäisissä kunnostustalkoissa keskityttiin sopivien kutusoraikkojen tekemiseen ja uoman virtauksen monipuolistamiseen. Talkooalueena oli Malmin perinnemaisemien kohdalla oleva pitkäkoskia jakso. Kunnostettavan alueen pituus oli n.200m.

Soran pieni raekoko osottaitui huonoksia valinnaksi, suurin osa tehdyistä soraikoista valuivat tulvien mukana alemmille alueille. Kiveyksillä onnistuttiin tekemään suojapaikkoja kaloille sekä saamaan virtauksta monimuotoisemmaksi.

  • Talkoolaisia 12 hlö

  • Soraa tilattu n. 17t (12-22mm luonnonsoraa)

Taimen poikasia istutetaan viimeisen kerran.

 

2000

Puroon istutetaan lisää taimenen poikasia.

 

1998

Puroon istutetaan Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolla haudottuja Vantaanjoen taimenen poikasia.