Etusivu
Skes ry
Honkaluoto
Kilpailut
Vuoden valinnat
Suomen kalat
Lajikalastus
Projektit
Ahven
Allikkosalakka
Ankerias
Elaska
Harjus
Harmaanieriä
Hauki
Hietatokko
Hopearuutana
Härkäsimppu
Imukala
Isosimppu
Isotuulenkala
Kampela
Karppi
Kiiski
Kilohaili
Kirjoeväsimppu
Kirjolohi
Kivennuoliainen
Kivinilkka
Kivisimppu
Kolmipiikki
Kuha
Kuore
Kymmenpiikki
Lahna
Liejutokko
Lohi
Made
Miekkasärki
Muikku
Mustatokko
Mustatäplätokko
Mutu
Nieriä
Nokkakala
Pasuri
Piikkikampela
Piikkimonni
Piikkisimppu
Pikkutuulenkala
Puronieriä
Rasvakala
Rantanuoliainen
Rantaneula
Ruutana
Salakka
Seipi
Seitsenruototokko
Siika
Silakka
Siloneula
Sorva
Sulkava
Suutari
Särki
Särmäneula
Säyne
Taimen
Teisti
Toutain
Turska
Törö
Turpa
Valkoevätörö
Vaskikala
Viisipiikki
Vimpa

Kuore / Norssi (Osmerus eperlanus)
Osmerus eperlanus

•Sve: Nors

•Eng: Smelt

•Deu: Stint

•Fra: Eperlan


Kuore eli norssi on hyvin omanlaisensa lohikala. Se on pitkänomainen ja vihertävänsävyinen, vatsapuoleltaan läpikuultava. Kuore kasvaa 8 - 20 sentin mittaiseksi. Sen tunnistaa rasvaevästä, terävistä hampaistaan ja pistävästä kurkunomaisesta hajustaan.
Erityisesti verkkokalastajille kuore on suhteellisen tuttu saalis, koska se tarttuu helposti hampaistaan ohutlankaisiin verkkoihin.

Kuore on parvikala ja sitä esiintyy pitkin koko rannikkoa. Lisäksi se viihtyy runsaslukuisena järvi- ja jokialueilla aina Oulujärvelle asti. Pohjoisempanakin sitä esiintyy paikoittain, kaikkein kaukaisimmat kuoreet löytyvät Kittilästä.

Osa kuoreista elää vaelluskaloina, nousten keväisin jokiin kutemaan. Kutu ajoittuu pian jäiden lähdön jälkeen. Kutupaikka on normaalisti joki, puron suu tai karikko.

Parhaiten kuore viihtyy isoissa, syvissä ja ruskeavetisissä vesissä. Mielellään järvessä saa olla vettä yli kymmenen metriä, koska kuore suosii kesällä viileää vettä. Paikoin kuoreita on tavattu jopa yli 50 metrin syvyydessä.

Kuoreita tavataan Suomen sisävesistä kahtena selvästi erilaisena muotona, joista toiset kasvavat selvästi isommiksi. Muodot kutevat hiukan eri aikaan ja eri paikoissakin.

Rehevissä järvissä kuoretta saattaa olla paikoin hyvinkin runsaasti. Kuore on tärkeätä ravintoa kuhalle sekä paikoin myös taimenelle. Kuoreet ovat suurilta osin planktonsyöjiä, mutta isommat yksilöt käyttävät myös kalaravintoa. Isoilla kuoreille kelpaavat mm. pienet muikut.

Ennen vanhaan kuoreella on ollut paljon suurempi kalataloudellinen merkitys. Kuoreesta on valmistettu keittoa, kukkoa ja kuivakalaa. Venäjällä kuore on edelleen suurta herkkua. Aiemmin kudulle nousseita kuoreita pyydettiin lippoamalla. Myös nuottaa on käytetty. Tänä päivänä huomattava osa kuoresaaliista tulee paunetilla tai nuotalla särkikalojen pyynnin yhteydessä.

Helsingin edustalta saatiin 1988 32 sentin pituinen kuore, jolla oli painoa 178 grammaa.

Kuoretta kutsutaan paikoin norssin ohella myös kurviksi tai siniäiseksi.

Kuinka tunnistat

  1. Pidempi alaleuka

  2. Isot hampaat

  3. Rasvaevä

 

Kuvat: Juha Salonen