Kivisimppu (Cottus gobio)

•Sve: Stensimpa

•Eng: Bullhead

•Deu: Groppe, Koppe

•Fra: Chabot

 

Kivisimppu on pikkuruinen, yleensä vain 6-8 senttiä pitkä happipitoisten ja matalien vesien kala. Se viihtyy yleisesti sisävesissä ja meren rannikoilla pohjoisinta Lappia myöten lukuunottamatta Jäämereen laskevia vesiä. Tosin sinnekin on kivisimppu valtakuntansa ulottanut, nimittäin nykyään se asuttaa myös Utsjoen vesialuetta. Sinne se on eksynyt joko kalastajien syöttikalana tai kalanistutusten yhteydessä.

Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä järvien tai merenrantavesien matalilla kivikkorannoilla siitä syystä, että happipitoisuus näillä alueilla on korkea liikkuvan veden vuoksi. Näiltä vesiltä tämä kala löytää yhtä hyvin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa.

Edellisen perusteella voi oikein päätellä, että kivisimppu on myös paikallinen kala. Kesällä se saattaa kyllä vaihtaa piilokoloaan, mutta vain muutaman metrin päähän. Talveksi se sentään siirtyy vähän syvempään veteen.

Kivisimppua ei heti erota toisesta pienestä kotoisesta serkustaan kirjoeväsimpusta. Kivisimpulla on kuitenkin selvät ominaispiirteet vatsaevissään. Kivisimpulla ne ovat pigmentittömät, poikkijuovattomat. Lisäksi sisin vatsaevien neljästä ruodosta on yli puolet evän koko pituudesta - kirjoeväsimpulla selvästi lyhyempi.

Kivisimppu kutee heti jäiden lähdettyä rantakivikkoon. Koiraat vahtivat mätipesää hyvinkin rohkeasti. Samoin ne rintaeviä heilutellen huolehtivat hyvästä happitilanteesta mätimunille. Syksyyn mennessä poikaset ovat kasvaneet noin nelisenttisiksi. Kolmivuotiaana kivisimppu on kasvanut täyteen noin kahdeksan sentin mittaansa.

Kivisimpun ruokalistalla ovat hyönteistoukat ja vesisiirat. Muiden kalojen mäti kelpaa, rannikkovesissä myös kymmenpiikit.

Kivisimppu ei ole kalamiesten tavoittelema jo pelkästään pienen kokonsa vuoksi. Sattumalta sen voi saada onkimalla tai pilkillä koukkuun.

 

Katso myös: Kivisimpun kalastus

 

Kuvat: Juha Salonen