Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura on jakanut kunnianosoituksia kalastusharrastuksen edistäjille ja ansioituneille kalastusoppaille vuodesta 2000. Vuoden kalamiehen arvonimellä ei varsinaisesti haeta maan parasta kalastajaa eikä vuoden kalastusoppaalla maan parasta opasta. Sellainen työ olisi käytännössä mahdotontakin. Jokaisen valinnan kohdalla on aina täsmälliset perustelut.
Teemu Huovinen on tehnyt poikansa Jeren kanssa merkittävää työtä esteettömien kalastuspaikkojen kehittämiseksi liikuntarajoitteisille.
Isän ja pojan tiimityö kautta Suomen on tapahtunut hienolla periaatteella “No limits – Ei rajoja”.
Teemu Huovinen toimii esimerkillisenä isänä kaikille aikana, jolloin luontokokemukset kamppailevat nuorten vapaa-ajasta tietokonepelien kanssa. Liikuntarajoitteisen Jeren vieminen kalaan on vaatinut tavallistakin enemmän panostusta, mutta isä ja poika ovat osoittaneet, ettei Kilpisjärven erämaakaan ole nuoren kalastajan ulottumattomissa, kun mukana on suomalaista sisua, halua luontokokemusten tavoittamiseen, innovaatioita ja hienoa tiimityötä.
Jyri Kuusisalo on suomalaisen uuden kalastusmedian uranuurtaja. Hänen vuonna 2015 yhdessä vaimonsa Anne-Maarit Seplingin kanssa perustama Kalastajan kanava on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten kalastajien keskuudessa.
Kalastajan kanava tarjoaa kalastusuutisia ja ajankohtaisia dokumentteja. Se vie virtuaalimatkalle kalapaikoille tarjoten tietoa kalastustavoista ja -välineistä. Kanava on laajentunut vuosien myötä niin, että se tuottaa myös radio-podcasteja. Kanava kuuluu ja näkyy kaikkialla, missä vain on nettiyhteys. Kaikessa ohjelmistossa näkyy vastuullinen, kestävä ja luontoa kunnioittava kalastusharrastus.
Jyri Kuusisalo itse on kalastanut lapsesta asti. Hän on erityisesti intohimoinen hauen kalastaja, joka on puheenjohtanut matkan varrella myös Suomen Haukiseuraa.
Vuoden kalamies Jani Himanko on tehnyt merkittävän päivätyön suomalaisen kalastusmatkailun edistämiseksi. Kapeenkosken ja Konneveden koskien isännällä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus kalastusopastuksesta ja kalastusvälineteollisuudesta.
Jani Himangon ominta aluetta kalastusopastuksessa ovat olleet keskisuomalaisten taimenten ja harjusten koskikalastus sekä kuhan virtavesikalastus. Hän on hankkinut kansainvälistä kokemusta myös monilla eksoottisilla kalavesillä pitkin maailmaa ja vienyt kalastajia muun muassa Afrikkaan, Islantiin ja lukuisiin muihin kohteisiin.
Kalastusmatkailun parissa työskennellessään Himanko on ennakkoluulottomasti jo vuosien ajan houkutellut ulkomaisia perhokalastajia opastetuille kalastusmatkoille Keski-Suomen koskille. Pitkäjänteinen työ on alkanut hiljalleen kantamaan hedelmää.
Jani Himanko on tuttu myös televisiosta Arktiset Vedet -sarjasta. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita kotimaisiin ja ulkomaisiin kalastuslehtiin. Ylipäätään Jani Himanko on mitä mainioin seuramies, joka hallitsee vapakalastuksen hyvin monipuolisesti, taitaa saaliin käsittelyn ja valmistaa siitä vielä herkullista ruokaakin.
Vuoden 2022 kalamieheksi valittiin kalastusneuvos Eija Kirjavainen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisen harrastus- ja ammattikalastuksen hallinnollisena kehittäjänä. Hän on toiminut niin kalatalousneuvonnassa, kalastusmatkailuhankkeiden vetäjänä, ELY-keskuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriössä.
Kalastusneuvos Kirjavainen oli avainpaikalla kätilöimässä vuonna 2016 voimaan tullutta nykyistä kalastuslakia ja -asetusta. Niiden valmistelussa oli osattava luovia hyvinkin erimieleisten eturyhmien vaatimusten huomioimisessa. Hän on ollut myös vahvasti mukana kehitteillä olevassa Omakalajärjestelmässä, kalastusmatkailun kehittämisohjelmassa sekä muissa kalataloutta koskevissa ajankohtaisaiheissa.
Tuorein vastuullinen virka Kirjavaisella on toimia laaja-alaisen kalastuslain seurantaryhmän puheenjohtajana. Ryhmän työskentelyn tavoitteena on muun muassa varmistaa kalastuslain toimivuus kalakantojen kestävää hoitoa ohjaavana säädäntönä.
Vuoden 2021 kalamies Ari Saura on tehnyt merkittävän ja pitkän uran Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja myöhemmin Luonnonvarakeskuksen tutkijana. Hän on edistänyt suomalaisten kalatuntemusta asiantuntevasti ja ymmärrettävästi mm. Luontoilloissa sekä lisännyt tietämystä kalakantojen hoidosta erityisesti eteläisten taimen- ja lohijokien elvyttämisen puolestapuhujana ja selvitysten tekijänä.
Sauran vaelluskalatutkimukset olivat vauhdittamassa Kymijoen ja Vantaanjoen muuttumista likaviemäreistä takaisin vaelluskalajoiksi. Helsingin Longinojan kehitystä eteläisen Suomen huomattavaksi taimenen lisääntymisjoeksi hän on seurannut jo vuosikausia, ja hän on raportoinut monien muidenkin vaelluskalajokien positiivisesta kehityksestä. Saura on nykyään keskeinen tekijä myös kalojen uhanalaisuusarvioinneissa. Hänellä on taito kertoa tutkimustuloksista kansantajuisesti suurelle yleisölle. Siksi Ari Saura on myös haluttu luennoitsija.
Vuoden 2020 kalamies Mikko Peltola on tehnyt näyttävän uran toimittajana niin televisiossa kuin radiossa. Hän on erityisesti viime vuodet tullut tunnetuksi erä- ja luontoaiheisista ohjelmistaan. Peltsi pistää itsensä täysillä mukaan ohjelmiinsa, eikä säästä itseään. Hänen ohjelmissaan ihmisen luontosuhde avautuu parhaimmillaan.
Peltsin ”Erätulilla” -ohjelmasarja on tuonut kalastuksen lähelle, vastuullisuutta ja luontoystävällisyyttä korostaen. Tuoreimpana Peltsi on nostattanut Itämeren uhkatekijät katsojien tietoisuuteen.
Huolellisesta perehtymisestä aiheeseen kertoo, että Mikko Peltola on suorittanut työn ohessa kalastusoppaan ammattitutkinnon. Peltola on kirjoittanut kalastuskirjoja, vauhdittanut juontajana lukuisia kalastusaiheisia tilaisuuksia, ja hän toimii kansallispuistokummina.
Vuoden 2013 kalamieheksi raati valitsi näyttelijä Jasper Pääkkösen. Hän on kunnostautunut Itämeren lohen puolestapuhujana. Pääkkönen on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan julkisuudessa uhanalaisen kalojen kuninkaan suojelemiseksi ja puhunut Itämeren huonon tilan parantamisesta laajemminkin.
Pääkkönen on puhunut kestävän kalastuksesta ja korostanut, että lohikeskustelu luo pohjaa myös muiden kalalajien elvytystyön edistämiseksi. Jasper Pääkkönen itse on intohimoinen perhokalastaja, ja hän on esiintynyt kalamiehen roolissa monissa televisio-ohjelmissa ja lehtijutuissa. Omalla esimerkillään hän on ollut kannustamassa nuorempia sukupolvia mukaan hienon harrastuksen pariin.
Vuoden 2012 kalamieheksi SKES valitsi toimittaja Jukka Halosen Vantaalta. Jukka Halosta voi perustellusti pitää suomalaisen lajikalastuksen isähahmona. Hän ideoi Kalamaratonin, jossa tavoitellaan mahdollisimman monta eri kalalajia saaliiksi. Näin kalojen tunnistaminen ja biologia tulevat uusien pyyntitapojen mukana kalastajille tutuiksi. Kalamaratonin myötä lajikalastus on levinnyt ympäri Suomea ja kasvattaa suosiotaan koko ajan.
Halonen on ollut Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtajana aktiivinen kalojen suojelutyössä. Esimerkkinä monista hankkeista käynnistettiin vimman palauttaminen Vantaanjoen vesistöön 2009 ja Helsingin Longinojaa on kunnostettu taimenelle sopivaksi jo vuosien ajan. Halonen on toiminut suomalaisen kalastuksen asiantuntijana monella saralla. Hän on kouluttanut ja luennoinut suomalaisen kalastusmatkailun kehittämisestä ja hakenut tietotaitoa erityisesti Yhdysvalloista.
Jukka Halonen on kirjoittanut parikin kalastusaiheista kirjaa ja lehtijuttujen määrä eri julkaisuissa on kymmenien vuosien aikana kertynyt
Vuoden kalamieheksi 2011 valittiin espoolainen päätoimittaja Seppo Suuronen. Hän on kehittänyt ERÄ-lehdestä nykyaikaisen ja sarjassaan ylivoimaisen lehden. Seppo Suurosen vuodesta 1984 alkaneen päätoimittajauran aikana lehden levikki on kaksinkertaistunut. Linja on samaan aikaan muutettu eräalan yleislehdestä entistä selkeämmin kalastuksen erikoislehdeksi ja omalla alallaan se on kaupallisista kalastuslehdistä levikiltään suurin Pohjoismaissa
Suuronen on päätoimittajana toiminut laajojen alan vertailutestien kehittäjänä yhdessä Erän useiden aktiivisista kalastajista koottujen testiryhmien kanssa. Hän on pitänyt journalistista kilpeä puhtaana ja ollut tinkimättä kaupallisista paineista huolimatta aina lukijan asialla.
Suuronen on tehnyt arvokasta työtä tuomalla runsain mitoin kotimaisia pienviehevalmistajia ja heidän tuotteitaan lehden sivuille suurten viehetehtaiden valikoimien rinnalla. Hän on pyrkinyt muuntamaan suomalaista kalastuskulttuuria saaliskeskeisyydestä elämyskeskeisemmäksi.
Vuoden 2010 kalamieheksi SKES valitsi toimitusjohtaja Sari Saukkosen Kotkasta. Hän on tehnyt merkittävää kehitystyötä Kotkan Maretariumissa, joka on ainutlaatuinen tutustumis- ja matkailukohde Suomessa, kunnianosoitus kotoiselle vesiluonnolle. Maretariumin altaissa ui yli 50 suomalaista kalalajia. Maretariumissa voi seurata kalojen käyttäytymistä ihan läheltä ja siellä on käytössä tutkija- ja luontokoulutilat. Maretarium myös järjestää aktiivisesti erilaisia kalastus- ja luontoaiheisia näyttelyitä.
SKES ry teki suomalaisen kalastusalan suurnimiä kunnioittavat valintansa jo kymmenennen kerran vuodelle 2009. Vuoden kalamieheksi valittiin Kalevi Kangas, joka on yhdessä veljensä Hannu Kankaan kanssa tehnyt vuonna 1963 perustetusta Finlandia-Uistimesta ja sen vieheistä paitsi kotimaisen, myös kansainvälisen brändin. Nils Master Invincible löytyy melkeinpä jokaisen kalastajan viehepakista, Beten lusikkauistimet ovat puolestaan hauelle varmoja vieheitä.
Finlandia Uistimen tuotantoa myydään yli 30 maahan, liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä. Yhtiö on merkittävä työllistäjä Kalkkisissa. Toiminta alkoi omassa navetassa, vuonna 1976 siirryttiin veljesten entiseen kansakouluun ja 1990 hankittiin vielä läheltä teollisuushalli. Tuotekehittelystä ja tuotantopuolesta vastannut Kalevi Kangas on pitänyt huolta siitä, että Finlandia-Uistin tuottaa edelleen uutta purtavaa kaloille.
Vuoden 2008 kalamiehen tittelin SKES myönsi vääksyläiselle kalastuskirjailijalle Erkki Norellille. Valintaperusteissa todettiin, että Norell on kirjannut kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä – luultavimmin tarkemmin ja pidempään kuin kukaan toinen Suomessa. Norell kuuluu suomalaisten kalastuskirjailijoiden ehdottomaan aateliin, jonka teksteistä paistaa syvä rakkaus ja tuntemus kalastuksen jaloon harrastukseen – erityisesti perhokalastukseen. Norell on tehnyt myös merkittävän päivätyön suomalaisen ja eurooppalaisen vieheteollisuuden parissa.
Vuoden 2007 kalamieheksi SKES valitsi Matti J. Särömaan, joka on pitkäaikainen vaikuttaja ja tekijä urheilukalastuksen saralla. Hän on kirjoittanut jo vuodesta 1969 lähtien nimellä ja nimimerkillä Urheilukalastus -lehteen ja toiminut pitkään lehden päätoimittajana.
Särömaan käsialaa ovat myös monet arvostetut kalastuskirjat. Hän on kerännyt talteen arvokasta tietoa niin Suomen Urheilukalastajain liiton kuin Tenon tai kalansavustuksen historiasta. Hän on koonnut kalaruokareseptejä ympäri maailmaa ja antanut perusohjeet urheilukalastuksen saloihin.
Särömaa on sanoillaan ja kirjoituksillaan tullut tunnetuksi Tenon lohen ja lohenkalastuksen voimakkaana puolestapuhujana.
Vuoden 2006 kalamieheksi SKES ry valitsi tutkija Jussi T. Pennasen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Pennanen on tehnyt merkittävää suomalaista tutkimustyötä erityisesti särkikalojen parissa.
Jussi Pennasen erikoislaji on toutain, josta hän on kerännyt arvokasta tutkimustietoa, mutta muutkin kalalajit ovat hänelle tuttuja. Pennanen on edistänyt kotoista särkikalalajien tunnistamista lukuisilla kirjoituksillaan ja valokuvillaan, joita on julkaistu erilaisissa tietokirjoissa ja lehdissä. Viime vuonna hän onki tietoisuuteen uuden suomalaisen kalalajin – hopearuutanan.
Pennanen on tullut kalamiehille myös tutuksi toimimalla viime vuoden Kalamaraton -kilpailun lajituomarina. Itse hän on innokas kalamies eikä vierasta pieniäkään lajeja – esimerkiksi viime vuonna hän sai suurkalastajan kultaisen ansiomerkin pyydystämällä vuoden suurimman liejutokon, joka painoi 0,3 grammaa.
Vuoden kalamieheksi 2005 valittiin teollisuusneuvos Ensio Rapala. Valintaperusteissaan SKES totesi, että Ensio Rapala kehitti veljiensä kanssa isänsä ainutlaatuisesta tuoteideasta kokonaisen teollisuuden alan ja nosti Rapalan uistimet maailmanlaajuisesti tunnetuksi viehemerkiksi.
Ensio Rapala vuoli ensimmäiset vaappunsa 15-vuotiaana ja osallistui matkan varrella merkittävästi myös itse Rapalan vieheiden kehitystyöhön. Rapala, jonka toimitusjohtajana sekä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Ensio Rapala teki pitkän päivätyön, on työllistänyt tuhansia ihmisiä Päijät-Hämeen alueella.
Eläkepäivillään viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Ensio Rapala on osallistunut aktiivisesti Asikkalan Päijänne-talossa sijaitsevan Suomen vapaa-ajan kalastusmuseon kehittämiseen ja toimintaan. Ensio Rapala tunnetaan intohimoisena kalamiehenä, joka on vienyt kalastusharrastusta omalta osaltaan eteenpäin Suomessa.
Vuoden 2004 kalamieheksi SKES nimesi Suomen Urheilukalastajain liiton toiminnanjohtajan Veli Autin. Valintaperusteissaan raati totesi, että Veli Autti on tehnyt erittäin merkittävää työtä suomalaisen perhokalastuskulttuurin kehittämisessä ja edistämisessä.
Tamperelainen Veli Autti on maan tunnetuin perhokalastaja ja perhonsitoja, joka on jaksanut innostaa aloittelijoita jalon harrastuksen pariin. Autti on ollut mm. kehittämässä Perhomessuja, vaikuttamassa Tammerkosken avaamiseen urheilukalastukselle ja edustanut Suomea perhokalastuksen MM-kisoissa. Autilla on ollut tärkeä rooli suomalaisten perhojen kehittämistyössä. Hän on myös ollut puolustamassa luonnonmukaisten kalakantojen elvytystyötä.
Vuoden 2003 kalamieheksi nimettiin Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Paavo Korpua Kuusamosta. Korpuan todettiin tehneen pitkän ja arvokkaan päivätyön suomalaisen kalastuskulttuurin ja -harrastuksen edistämiseksi. Hänen vuonna 1967 perustamansa Kuusamon Uistin on kehittynyt kansainvälisestikin arvostetuksi suomalaiseksi viehevalmistajaksi. Korpua on myös ollut tärkeässä roolissa innostamassa nuoria sukupolvia kalastuksen pariin ja korostamassa kalastajan vastuuta luonnosta.
Vuoden 2002 kalamieheksi SKES valitsi toimittaja Jari Tuiskusen Tampereelta. Tuiskusen todettiin pitkään ja ammattitaidolla toimittaneen kalastusaiheisia juttuja mediaan. Hän on mukaansa tempaavasti opettanut eri kalastustapojen tekniikkaa sekä testannut kalapaikkoja ympäri Suomen tuoden niiden ottipaikat myös jokamieskalastajan ulottuville.
Vuoden 2001 kalamieheksi SKES nimesi professori Erkki Pulliaisen Oulusta. Perusteissaan seura totesi, että Pulliainen on tehnyt arvokasta ja pitkäjänteistä työtä Itämeren lohen suojelun puolesta. Pulliainen on puheissaan ja kirjoituksissaan ollut selkeäsanainen lohen puolustaja. Hän on myös käytännössä toiminut aktiivisesti merilohen suojelutyön puolesta. Seura myös arvosti korkealle Pulliaisen taannoista työtä läänikohtaisen viehekortin lainsäädäntökäsittelyssä.
Vuoden 2000 kalamieheksi SKES valitsi Taimeninstituutin puheenjohtajan Henrik Kettusen Helsingistä. Perusteluissaan seura totesi, että Kettunen on tehnyt vuosien ajan merkittävää ja tinkimätöntä työtä kalastuksen hyväksi. Iktyonomi Kettunen ja hänen johtamansa instituutti ovat edistäneet vapaaehtoisvoimin etenkin taimenkalakantojen elvytystä
Valintaraadit
Vuoden valinnat käsittelee aina valintaraati, jonka työskentelyyn ovat vuosien varrella osallistuneet mm. puheenjohtaja Jukka Halonen (SKES), kalastustoimittaja Jari Tuiskunen (ERÄ), toiminnanjohtaja Markku Myllylä (Kalatalouden Keskusliitto), projektipäällikkö Pekka Turunen (Villi Pohjola), toimitusjohtaja Sari Saukkonen Kotkan Maretarium, kirjailija, Matti J. Särömaa, liikkeenharjoittaja Tapio Nylund (Turun Pyyntiväline), Helsingin kalastusmestari Matti Mielonen, markkinointipäällikkö Kimmo Korpua (Kuusamon Uistin), myyntijohtaja Aku Valta (Rapala), kalastusopas Juha Happonen, toimitusjohtaja Mikko Airaksinen, iktyonomi Henrik Kettunen, luontotoimittaja Ismo Tuormaa, juontaja Janne Porkka, aluepäällikkö Risto Jäntti (Villi Pohjola), kalastusopas Heikki Mujunen,kalastusopas Ari Paataja, ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri (Metro FM), erityisavustaja Ismo Kainulainen (sisäministeriö), myyntineuvottelija Marko Ihatsu (Villi Pohjola) sekä varapuheenjohtaja Ilpo Eerola (SKES).
