HELSINKI 26-27.5.2018


KOTKA 9.9.2018


TURKU sprintti 22.9.2018


NAANTALI 23.9.2018

ILMOITA JOUKKUEESI

Ilmoittautuneet
joukkueet 2018

  1. AC Delirium
  2. AC Nappasko
  3. FC MaTo
  4. FC MaTo Seniors
  5. FT John Savio
  6. Hakuninmaan Limbo
  7. Haperot Haspelit
  8. Heittokala Tarantella
  9. Helsinki Anglers Finland
  10. Huljuttajat
  11. Iskät Kalassa
  12. Joukkue
  13. Kalakii
  14. Kalamessiaat
  15. Kalapojat Helsinki
  16. Keijukalat
  17. Kemball Pro
  18. Kolmipiikki
  19. Komisarion Koukut
  20. Kukku Hukku
  21. Kultakalakerho
  22. Kumikalat
  23. Kuningaskalastajat
  24. Kuurnan Salakalaseura
  25. Lesnan Naputtajat 1
  26. Löysät Lahnat
  27. Löysät Siimat 7
  28. Mutu Tuntuma
  29. NSF - NeverStopFishing
  30. Och alla fiskar...
  31. OFG
  32. Onks se pohjas
  33. Onnenonkijat
  34. Partahauki
  35. Pers Haukiset
  36. PohjaNoteeraus
  37. S.A.A.P.A.S
  38. Servants of Princess Kailash
  39. Skes Taimentiimi
  40. Sour Cream Union
  41. Species Fishing Team
  42. SYP
  43. Team Digestiivi
  44. Team Hulivilit
  45. Team Rocario
  46. Team Saka
  47. Team Salakka
  48. Team Simput
  49. Team Surviaisensilimä
  50. Tokkopa Vaan
  51. Töt-törö
  52. Urpoerämies Productions
  53. Vallilan guru & humala 1

Vimpan päälle - Vimpa takaisin Vantaanjokeen

Vimpan päälle on projekti jossa siirretään kaloja Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken padon yli. Siirtämällä ihmisvoimin virtavesikutuisia kaloja jokisuussa sijaitsevan nousuesteen ohi, itse Vantaanjokeen, lisätään niiden lisääntymismahdollisuuksia lähes tuhatkertaisiksi. Projekti keskittyy aluksi vimpaan joka nousee toukokuussa jokeen kudulle, pääsemättä Vanhankaupunginkoskea ylemmäksi. Jos tulokset ovat toivottuja, niin pyrimme rahoituksen onnistuessa jatkamaan projektia myös syksylle, jolloin esimerkiksi siiat nousevat jokisuuhun ja  mikäli pystymme todentamaan että ylisiirrosta on hyötyä kaloille, on sitä helppo jatkaa projektista saaduin opein myös tulevaisuudessa. Vastaavanlaisia kohteita jossa vastaavanlaista toimintaa voisi tehdä, on Suomessa lukuisia.

 

Vanhankaupunginkosken länsihaarassa on vanha pato jonka rinnalla toimii museovesivoimalaitos. Itähaarassa on serpentiinimäinen kalatie, mutta ainoastaan lohen ja taimenen on todettu siitä nousevan ylös.  Aivan jokisuussa sijaitseva koski on siis täysin ylitsepääsemätön este useille muille kalalajeille, jotka pyrkivät nousemaan itse jokeen.

 

Vimpa on uhanalaisuusluokituksenmukaan silmälläpidettävä kalalaji eli kalan olemassaolo on vaarantunut, lähinnä vesistörakentamisen vuoksi. Useasta etelä- ja länsirannikon joesta se on kadonnut kokonaan, yleensä patoamisten vuoksi. Jäljellä olevat kannat ovat usein yksilömääräisesti varsin heikkoja. Vantaanjoen vimpakanta on kuin ihmeenkaupalla selvinnyt hengissä, vaikka lisääntymisalue Vanhankaupunginkosken alaosilla on olemattoman pienialainen ja Vantaanjoki on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt vaikka millaisista vedenlaadullisista ongelmista. Viimeisen parin- kolmenkymmenen vuoden aikana on joen vedenlaatu kuitenkin parantunut huomattavasti.



 

Vimpoja on tarkoitus pyytää monella eri tavalla. Alueelle on viritetty useita sumppuja joiden vieressä projektista kertova ohjetaulu. Näihin sumppuihin toivotaan kalamiesten laittavan saamiaan vimpojaan. Myös vimmanongintatalkoita tullaan järjestämään. Helsingin kaupungilla on poikkeuslupa pyytää kaloja myös kalastuskieltoalueella padon alla, jossa vimpoja pitäisi olla erityisesti juuri ennen kutua huomattavia määriä.

 

Kaikki vimmat merkataan RKTL:n virallisilla t-ankkurimerkeillä. Merkkipalautusten perusteella selviää vimpojen liikkumiset joessa, sekä vaellus meressä. Kyseinen merkintätapa on maailmalla yksi yleisimmistä yksilömerkintätavoista. Suomessa sen käytöstä ei ole paljoa kokemusta. Viime aikoina on kuitenkin alettu tutkimaan, jos t-ankkurimerkinnällä voitaisiin esim. korvata Suomessa yleisesti käytössä ollut carlin-merkintätapa.

 

T-ankkurimerkki on samantyyppinen kuin vaatteiden hintalappujen kiinnityksessä käytettävä muovimerkki. Merkki kiinnitetään kalan selkäevän juureen niin, että merkin T-mallinen haka jää evän ruotojen väliin kalan kudokseen ja kalaan jää vain yksi siisti haava, joka arpeutuu nopeasti.

 

Talvella 2009 tehtiin myös projektiin liittyvä merkintäkokeilu lahnoilla akvaario-olosuhteissa. Kokeilun perusteella merkintätapa soveltuu erinomaisesti myös särkikaloille, eivätkä kalat siitä kärsi ja sen jättämä pieni haava arpeutuu nopeasti ilman tulehtumisia.

 

Projektiin liittyy myös vimpojen poikastutkimuksia. Jos siirrettävien kalojen kutu onnistuu, voidaan vimpojen poikasvaiheesta saada arvokasta tietoa, joka puuttuu Suomesta täysin. Pelkästään tiedot siitä että lisääntyykö vimpa itse Vantaanjoessa ja että onko ylisiirto toimiva menetelmä vimpakantojen pelastamiseksi, on erittäin arvokas. Vastaavaa ei ole tehty aikaisemmin.

 

Vimpan päälle –projektilla on kansanedustajista koostuva kummiryhmä, johon ovat lupautuneet kansanedustajat Pertti SalolainenEero HeinäluomaAntti KaikkonenPekka HaavistoKari Uotila ja Timo Soini


Varsinaisena asiantuntijaryhmänä toimii SKES:n, Helsingin ja Vantaan kaupunkien, RKTL:n ja muiden alaan erikoistuneiden henkilöiden joukko, joka kokoontuu säännöllisesti projektin edetessä. Tähän mennessä asiantuntijaryhmän toimintaan on sitoutunut Matti MielonenKai SamanenLauri UrhoJussi PennanenAri SauraMarkku TiusanenJukka HalonenIsmo TuormaaIlpo EerolaJuha Salonen ja J-P Pohjola.

 

Projektipäällikkönä toimii J-P Pohjola, joka tekee aiheesta myös opinnäytetyön kala- ja ympäristötalouden opintoihinsa, Turun ammattikorkeakoululla.

 

Projektiin ei ole käytetty muita tukivaroja kuin sponsoreilta saatuja.