Vantaan vesistöselvitys 2009
Vantaa on todellinen purojen kaupunki, sillä sen alueella virtaa 67 pienvesikohdetta. Vuoteen 2009 saakka Vantaan pienvesistä ei ollut toteutettu kuin ylimalkaisia selvityksiä. Monissa puroissa tiedettiin olevan kaloja, vaikka ne oli kirjattu elottomiksi ojiksi.
SKES päätti toteuttaa Vantaan pienvesistöselvityksen vapaaehtoisvoimin. Kalamaratonin joukkueita pyydettiin osallistumaan kartoitukseen, joka toteutettiin 11.7.2009. Lähes 50 huippukalastajaa osallistui, ja Vantaan kaikkiaan 67 pienvesikohteesta käytiin tarkistamassa vapavälinein 57. Esimerkiksi Rekolanoja ja Kylmäoja sivuhaaroineen jäivät pois kartoituksesta, koska niistä oli olemassa tietoa jo aiemmista selvityksistä.
Päivän aikana löydettiin pitkälle toistakymmentä kohdetta, joista ei siihenastisten vesistöselvitysten mukaan ollut lainkaan tietoa kalahavainnoista. Esimerkiksi Pitkäjärvestä saatiin seitsemän eri kalalajia, vaikka sieltä ei aiemmin ollut dokumentoitu tietoja kalojen olemassaolosta.
Kalastus tapahtui kevein onkivälinein ja virvelöiden, mutta lisäksi Riista- ja kalatalouden RKTL:n tutkija Jussi T. Pennanen otti muutamista paikoista haavimalla poikasnäytteitä. Pennanen myös toimi virallisena ns. lajituomarina, joka varmisti saadut kalalajit.
Kohteiden joukkoon mahtui ojia, joissa ei ollut lainkaan vettä, mutta myös arvokkaita pienvesiä, joista kunnostaen voi saada vähintäänkin taimenen lisääntymisalueita. Esimerkiksi Krakanojasta (myöhemmin Pakkalanpurosta) löytyi luontainen taimenkanta. Ennen pitkää siitä tulikin SKES:n kunnostuskohde.
Saatujen havaintojen perusteella SKES teki Vantaan vanhoihin pienvesien kuntoluokituksiin omia ehdotuksiaan. Samoin SKES ehdotti parhaimpien pienvesien nimien muuttamista ojasta puroksi.
