Turpa ( Leuciscus cephalus)

Turpa on nimensä mukainen särkikala. Sillä on leveä pää ja otsa. Selkäkin on särkikalaksi leveä, suomut isoja. Säyneestä sen lisäksi erottaa pyöreästä peräevästä. Selkä- ja pyrstöevät ovat tummanruskeita, rintaevät keltaisia ja vatsaevät peräevän ohella punertavia. Silmä on keltainen kuten säyneellä.

Turpa on hyvänkokoinen särkikala. Se kasvaa jopa 50-60 senttiä pitkäksi painaen pari-kolme kiloa. Juttuja kiertää jopa yli nelikiloisista Suomesta saaduista turvista, mutta lajimääritys on ollut hiukan arvelujen varassa - olisiko sittenkin punnittu säynettä.

Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon murtovesissä. Se suosii reheviä ja samisameita jokialueita. Turpa liikkuu pienissä parvissa, suuret yksilöt viihtyvät yksikseenkin.

Kutuaika osuu toukokuuhun, soraisiin virtapaikkoihin.

Ravintonaan turpa käyttää hyönteisen toukkia, kotiloita ja pieniä simpukoita. Vesikasvitkin kelpaavat. Kalataloudellista merkitystä turvalla ei Suomessa ole. Jos ongella turvan sattuu saamaankin, se jäänee usein määrittämättä omaksi lajikseen. Perhollakin turvan voi siiman päähän saada.